Blogi

22.1.2020.

Ekonomien uusi vuosikymmen

Vuosi taittui uudeksi vuosikymmeneksi, mutta muuttuuko mikään ja jos, niin mihin suuntaan? Varmasti muuttuu ja sen myötä myös Ekonomiyhteisömme pitää muuttua ja kehittyä.

 

 

Tulevaisuus

Kiersin viime syksyn aikana 11 oppilaitosta ja tammikuussa edessä on vielä kaksi (Aalto ja Helsingin Hankken). Tapasin niin koulujen henkilökuntaa kuin oppilaitakin ja päivän päätteeksi yleensä istuttiin vielä paikallisyhdistysten edustajien kanssa alas. Rehtorien ja dekaanien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta käsitykseni tutkintojen sisältöjen suunnasta vahvistui. Poikkitieteellisyys tutkintojen sisällöissä vahvistuu ja raja eri alojen välillä sumentuu. Nykyään YTM ja Diplomi-insinööri voi lukea enemmän kauppatieteitä kuin KTM ja toisaalta Kauppatieteiden Maisterikin voi olla hyvinkin orientoitunut muihin aineisiin kuin ”puhtaisiin” kauppatieteisiin. Lopulta koittaa aika, jolloin nykymuotoiset tutkintonimikkeet ovat historiaa ja tilalla on esim. Tieteiden Maisteri, jonka todistus voi koostua hyvinkin monipuolisesta yhdistelmästä eri alojen opintomoduuleita.

Mitä tämä tarkoittaa ay-liikkeen näkökulmasta? Voiko meillä olla tulevaisuudessa yhteisöjä, jotka nojaavat jäsenkriteereissään voimakkaasti tutkintonimikkeisiin? Tai tietysti voi, mutta mitä se tarkoittaa esim. jäsenmäärän kehityksen kannalta? Itse uskon, että tulevaisuudessa meillä on vahvasti tiettyyn arvopohjaan nojaavia yhteisöjä, joilla on tietyt palvelut ja edut tietyllä hinnalla. Meillä on tietty yhdistelmä ja naapurissa on toinen yhteisö, jolla on toisenlainen arvopohja, tietyt palvelut ja edut tietyllä hinnalla. Tässä ympäristössä yksilö tekee valinnan sen perusteella, mikä yhdistelmä em. mainituista tuntuu sopivan itselle parhaiten ja sopivimpaan hintaan. Eläköön vapaa markkinatalous.

Mitä tämä tarkoittaa Ekonomi-yhteisömme näkökulmasta? Meidän tulee määrittää ja päättää, mitä haluamme olla tulevaisuudessa ja kenelle? Olemmeko olemassa ”puhtaasti” vain kaupallisen loppututkinnon omaaville vai olemmeko esim. liiketoimintaosaajien yhteisö koulutuksesta välittämättä? Miten määrittelemme tulevaisuudessa kaupallisen lopputukinnon, jos nimikkeet poistuvat tai muuttuvat ja tutkintojen sisällöistä tulee hyvin poikkitieteellisiä? Edessämme on joukko valintoja.

 

Tämä päivä ja lähivuodet

Kun skenaario tulevasta on edellä kuvatun oloinen, mitä se tarkoittaa meille nyt ja lähitulevaisuudessa? Suomen Ekonomeilla on vielä tuore strategia, joka ottaa hyvin kantaa tämän päivän haasteisiin ja on hyvin kehitysorientoitunut – niin kuin on tämän päivän ekonomikin. Palvelumme ja tilaisuudet jäsenillemme ovat hyvin pidettyjä ja siitä on hyvä pitää kiinni ja jakaa tietoisuutta jäsenkunnassamme aktiivisesti. Se on paras tapa kehittää yhteisöämme ja yksittäisen ekonomin markkina-arvoa. Kehitämme uusia palveluja ja olemme aktiivisia yhteisössämme. Edunvalvontamme on erittäin osaavaa, aktiivista ja vaikuttavaa. Suurin haaste nyt ja tulevaisuudessa on avata sen merkitystä yksittäiselle jäsenelle.

Yhteisöllämme on erinomaiset mahdollisuudet olla (edelleen) edelläkävijä monella toimintamme osa-alueella. Strategiamme yksi kohta on erityisen uraa uurtava; modulaarinen jäsenyys hyvin toteutettuna avaa jäsenillemme aivan uusia tapoja räätälöidä jäsenyyttään haluamansa sisältöiseksi ja siinä prosessissa jäsen viimeistään huomaa, kuinka erinomaisia palveluja ja etuja yhteisömme voi hänelle tarjota ja vieläpä markkinoiden edullisimpaan hintaan. Tervetuloa kilpailu, vaikka huomenna!

 

Jari Elo

Suomen ekonomien toiminnanjohtaja

Juuso Heinilä

4.11.2019

Suomen ja Oulun on uudistuttava nopeammin

Suomella on takana muutama hyvän talouskehityksen vuosi. Nyt suunta on kääntymässä. Tänä vuonna maailmantalouden kasvu hidastuu lievästi ja Euroopan kasvuvauhti putoaa noin prosentin tuntumaan. Taustalla ovat esimerkiksi laajentunut kauppasota ja geopoliittiset jännitteet. 

Suomen näkökulmasta tilanne on huolestuttava ja omaa uudistumista olisi kiihdytettävä. Työvoimapula on edelleen yksi keskeisimmistä yritystoiminnan kehittämistä hidastavista tekijöistä. Siihen olisi haettava määrätietoisesti ratkaisuja niin koulutuksesta, työperäisestä maahanmuutosta kuin sosiaaliturvan uudistuksista. Tulevaisuudessa ratkaisevaa Suomen ja kaupunkiseutujen kannalta on kyky kouluttaa ja houkutella huippuosaajia. 

Lähivuosien kasvuhaasteet alleviivaavat myös laajempaa uudistumistarvetta pidemmällä aikavälillä. Nopeat toimet ovat välttämättömiä, mutta vähintään yhtä tärkeää on arvioida koko yhteiskunnan rakenteita suhteessa toimintaympäristön muutokseen liittyen esimerkiksi väestön ikärakenteeseen tai kestävän kehityksen edellyttämiin pitkän aikavälin muutoksiin. 

Suomen on käännettävä pitkään laahannut tuottavuuskehitys takaisin kasvu-uralle. Suomen nousu köyhästä kansakunnasta yhdeksi maailman vauraimmista ja hyvinvoivimmista yhteiskunnista perustui osaamiseen, ahkeruuteen ja jatkuvaan kehittymiseen. Nämä näkyivät vuosikymmenten ajan tuottavuuden vahvassa kehityksessä eli siinä, että saimme jatkuvasti enemmän ja parempaan laatua aikaiseksi työtuntia kohden. Viimeisen vuosikymmenen aikana tuo kehitys on lähes täysin pysähtynyt. 

Tuottavuuden palauttaminen kasvu-uralle lähtee investoinneista ja osaamisesta. Panostukset koulutukseen ovat tärkeitä, mutta yhteiskuntaa olisi laajemminkin kehitettävä osaamista arvostavaan suuntaan. Keskustellessamme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta toivomme itse asiassa muutosta energiaintensiivisestä liiketoiminnasta osaamisintensiiviseen liiketoimintaan. Tämä muutos on Suomessa mahdollinen, mutta edellyttäisi rakennemuutosta esimerkiksi verotuksen kohdentamisessa. Tällä hetkellä olemme kyllä tarkkoja energian hinnan kilpailukykyisyydestä, mutta verotamme huippuosaamista ja ahkeruutta lähes rankimmin koko maailmassa.

Osaamisen ympärille keskittyvä liiketoiminta on sekä Suomelle että Oululle suuri mahdollisuus. Toisaalta siihen liittyy myös isoja haasteita. Oulu kilpailee osaajista ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kanssa. Toisaalta pääkaupunkiseutu kilpailee osaajista eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla. Kilpailu tulee lähivuosina kiristymään entisestään. 

Oulun on vihdoinkin aidosti panostettava kaupungin vetovoimaan. Oulun asema tulevaisuuden kasvukeskuksena on kaikkea muuta kuin selviö. Useat tekijät ohjaavat siihen suuntaan, että Suomessa kasvu keskittyy tulevaisuudessa Helsinki-Turku ja Helsinki-Tampere akseleille. Pohjois-Suomen väestönkehitys aiheuttaa esimerkiksi Oulun Yliopistolle merkittäviä haasteita opiskelijoiden rekrytoitiin tulevina vuosikymmeninä. 

Oulu on tällä hetkellä kilpailukykyinen erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta onnistuneen asunto- ja tonttipolitiikan ansiosta. Toisaalta nuorten aikuisten keskuudessa Oulun pito ei vaikuta olevan riittävällä tasolla. Keskustan junnannut kehitys pitäisi saada vauhtiin ja investoinnit liikkeelle. Tulevina vuosina päätöksenteon tulee olla huomattavasti edellisiä vuosikymmeniä päämäärätietoisempaa ja nopeampaa.

Juuso Heinilä

Liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä vastaa Finnveran pk- ja mid cap -yritysten rahoitustoiminnasta ja palveluista sekä toimipisteverkostosta Suomessa. Hän on entinen Oulun Ekonomien puheenjohtaja ja Suomen Ekonomien varapuheenjohtaja.