Blogi

1.6.2020

Kevään koronatilanne: haasteet opiskelijan arjessa


Näin kevään taittuessa kesäksi opiskelijan arki vaihtuisi normaalisti töissä käymiseen. Tämä tuttu kaava on tänä keväänä kuitenkin muuttunut, sillä monen opiskelijan kesätyöt peruuntuivat johtuen koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta. Tämä iskee kovaa monen opiskelijan jo ennestään kireään lompakkoon, sillä monelle kesätyöt ovat keino kerryttää rahaa loppuvuoden tuleviin menoihin. Tilanne ahdistaa myös siinä mielessä, että CV tulee kesän 2020 osalta jäämään tyhjäksi, vaikeuttaen mahdollisesti tulevia työnhakuja. Onneksi korkeakoulut ovat kuitenkin avanneet opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa ilmaisia kesäopintoja esimerkiksi avoimessa yliopistossa.

Myös kevät on ollut opiskelijoille erittäin poikkeuksellinen, sillä yliopiston sulkeuduttua maaliskuussa kontaktiopetus loppui ja siirryttiin etäopintoihin. Tilanne on vaatinut sopeutumista niin opiskelijoiden, kuin yliopistonkin puolelta, mikä on luonnollisesti ottanut oman aikansa. Tämä on johtanut väistämättä myös ihmiskontaktien vähentymiseen, mikä on osaltaan vaikuttanut monen opiskelijan jaksamiseen. Tämän lisäksi myös rutiinien puuttuminen, esimerkiksi juuri päivittäinen yliopistolla käyminen, on vaikeuttanut monen opiskelijan arkea. Toisaalta jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa, sillä tämä on hidastanut opiskelijoiden normaalisti varsin hetkistä elämää, onhan jatkuva kiire vaihtunut kotona omaan tahtiin työskentelyyn.

Korona-aika on vaikuttanut suuresti myös ainejärjestöjen toimintaan, sillä maaliskuun kokoontumiskieltojen astuessa voimaan kevään tapahtumat jouduttiin perumaan, ja toiminta ajamaan aika lailla minimiin. Finanssi ry:n osalta peruttuihin tapahtumiin kuuluivat muun muassa kahdet suuret Poikkitieteelliset Haalaribileet, poikkitieteellinen approtapahtumamme Öllövelli, VVV-risteilymme sekä itse Vappu, mitkä olivat kovia takaiskuja niin henkisesti, kuin taloudellisestikin. Etenkin Vapun peruuntuminen vaikutti monen opiskelijan mielialaan, sillä rankan kevään jälkeistä hauskanpitoa ja ”vuoden kohokohtaa” ei nyt tullutkaan.

Omasta jaksamisesta huolehtiminen onkin ollut tämän kevään suurimpia haasteita, ja tiedän saman pätevän lukemattomiin muihin opiskelijoihin. Vaikka kevät onkin kasvattanut allekirjoittanutta henkisesti, ja lisännyt erityisesti paineensietokykyä, mieli alkaa jo kaivata takaisin normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen, mikä on yksi opiskeluajan rikkauksista ja jaksamisen kulmakivistä.

Kevään haasteista huolimatta katseet on kuitenkin käännetty nyt syksyä kohti, ja uskomme – sekä toivomme – tilanteen normalisoituvan, jotta tulevat opiskelijamme saisivat mahdollisimman normaalin fuksisyksyn. Tämän blogitekstin jälkeen on kuitenkin aika hengähtää ja jäädä pienoiselle kesätauolle, ja huolehtia siitä kuuluisasta jaksamisesta!


Aurinkoista ja lämmintä kesää toivottaen,

Sami Rojo
Puheenjohtaja, Finanssi ry
Oulun yliopiston kauppatieteiden opiskelijat


Sami Rojo

8.3.2020

Positiivisuudella on merkitystä


Pankkitoiminnan piti muuttua alta aikayksikön. Viesti oli sillä hetkellä: ”Pankkitoimintaa tarvitaan, mutta tarvitaanko pankkeja? Disruptio iskee ja vie bisneksen.” Nuo viestit masensivat ja toisaalta kyllä myös sisuunnuttivat meidät osuuspankeissa. Itse olen aika vakuuttunut, että tuo tuomiopäivän ennustus on myös jollakin tapaa oikea. Taitaa toimituspäivä olla vaan vielä tulevaisuudessa. Toisaalta eikös vanha saakin mennä, kun uusi tulee tilalle, niin maailma menee eteenpäin!

Digitalisaatio on itse asiassa tuonut pankkitoimintaan paljon uutta ja asiakkaan prosessia helpottavaa. Ja kyllä, perinteisiä pankkejakin vielä tarvitaan.

Pelkkien uhkakuvien sijaan toimijoiden olisi hyvä oikein joskus pysähtyä pohtimaan omaa onnistumistaan vahvuuksien kautta. Löytää niitä postitiivisia asioita, jotka osaamme, joissa tuotamme lisäarvoa ja joissa olemme hyviä. En tarkoita tällä sitä, että pitää tuudittautua valheelliseen itsetyytyväisyyteen ja huijata itsensä hyvän olon tunteen kautta pois markkinoilta. Tarkoitan tällä pohdinnallani enemmänkin sitä, että toimitaan sitten kun, tai jos, se susi tulee, ei odotella sitä puheissamme koko ajan.  

Syyllistymme julkisissa kommenteissamme mielestäni ihan liikaa epäkohtien luettelemiseen, surkeuden voivotteluun ja päättäjiemme moittimiseen: Oulu on oikeasti kehittyvä kaupunki, Suomi on hyvä maa ja me suomalaiset ja erityisesti pohjoisen ihmiset olemme hyviä ihmisiä ja hyviä ammattilaisia! Voimme saman aikaisesti haastaa itsemme vaikkapa parantamaan kuntoamme, työyhteisömme kehittämään toimintaansa ja päättäjämme tekemään oikeita päätöksiä – se onnistuu myös hymyillen!

Uskon, että positiivisuudella ja armollisuudella saadaan aikaan parempaa muutosta, kuin surkuttelulla! Tätä kirjoittaessani koronavirustapauksia pulpahtelee täällä meilläkin, kurssit sukeltavat, julkinen talous velkaantuu ja talouden kuva on menossa huonompaan suuntaan. Mieleeni tulee Nalle Puhin kommentti Nasulle, kun Nasu pelkää: ”Entäs jos tämä puu kaatuu, kun olemme sen alla”. Puh mietti pitkään ja vastasi:”Entäs jos ei kaadukaan”.

Hyvää, postiivista ja armollista kevättä kollegat, meidän puheillamme on vaikutusta!


Keijo Posio
Toimitusjohtaja
Oulun Osuuspankki




22.1.2020

Ekonomien uusi vuosikymmen

Vuosi taittui uudeksi vuosikymmeneksi, mutta muuttuuko mikään ja jos, niin mihin suuntaan? Varmasti muuttuu ja sen myötä myös Ekonomiyhteisömme pitää muuttua ja kehittyä.


Tulevaisuus

Kiersin viime syksyn aikana 11 oppilaitosta ja tammikuussa edessä on vielä kaksi (Aalto ja Helsingin Hankken). Tapasin niin koulujen henkilökuntaa kuin oppilaitakin ja päivän päätteeksi yleensä istuttiin vielä paikallisyhdistysten edustajien kanssa alas. Rehtorien ja dekaanien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta käsitykseni tutkintojen sisältöjen suunnasta vahvistui. Poikkitieteellisyys tutkintojen sisällöissä vahvistuu ja raja eri alojen välillä sumentuu. Nykyään YTM ja Diplomi-insinööri voi lukea enemmän kauppatieteitä kuin KTM ja toisaalta Kauppatieteiden Maisterikin voi olla hyvinkin orientoitunut muihin aineisiin kuin ”puhtaisiin” kauppatieteisiin. Lopulta koittaa aika, jolloin nykymuotoiset tutkintonimikkeet ovat historiaa ja tilalla on esim. Tieteiden Maisteri, jonka todistus voi koostua hyvinkin monipuolisesta yhdistelmästä eri alojen opintomoduuleita.

Mitä tämä tarkoittaa ay-liikkeen näkökulmasta? Voiko meillä olla tulevaisuudessa yhteisöjä, jotka nojaavat jäsenkriteereissään voimakkaasti tutkintonimikkeisiin? Tai tietysti voi, mutta mitä se tarkoittaa esim. jäsenmäärän kehityksen kannalta? Itse uskon, että tulevaisuudessa meillä on vahvasti tiettyyn arvopohjaan nojaavia yhteisöjä, joilla on tietyt palvelut ja edut tietyllä hinnalla. Meillä on tietty yhdistelmä ja naapurissa on toinen yhteisö, jolla on toisenlainen arvopohja, tietyt palvelut ja edut tietyllä hinnalla. Tässä ympäristössä yksilö tekee valinnan sen perusteella, mikä yhdistelmä em. mainituista tuntuu sopivan itselle parhaiten ja sopivimpaan hintaan. Eläköön vapaa markkinatalous.

Mitä tämä tarkoittaa Ekonomi-yhteisömme näkökulmasta? Meidän tulee määrittää ja päättää, mitä haluamme olla tulevaisuudessa ja kenelle? Olemmeko olemassa ”puhtaasti” vain kaupallisen loppututkinnon omaaville vai olemmeko esim. liiketoimintaosaajien yhteisö koulutuksesta välittämättä? Miten määrittelemme tulevaisuudessa kaupallisen lopputukinnon, jos nimikkeet poistuvat tai muuttuvat ja tutkintojen sisällöistä tulee hyvin poikkitieteellisiä? Edessämme on joukko valintoja.

Tämä päivä ja lähivuodet

Kun skenaario tulevasta on edellä kuvatun oloinen, mitä se tarkoittaa meille nyt ja lähitulevaisuudessa? Suomen Ekonomeilla on vielä tuore strategia, joka ottaa hyvin kantaa tämän päivän haasteisiin ja on hyvin kehitysorientoitunut – niin kuin on tämän päivän ekonomikin. Palvelumme ja tilaisuudet jäsenillemme ovat hyvin pidettyjä ja siitä on hyvä pitää kiinni ja jakaa tietoisuutta jäsenkunnassamme aktiivisesti. Se on paras tapa kehittää yhteisöämme ja yksittäisen ekonomin markkina-arvoa. Kehitämme uusia palveluja ja olemme aktiivisia yhteisössämme. Edunvalvontamme on erittäin osaavaa, aktiivista ja vaikuttavaa. Suurin haaste nyt ja tulevaisuudessa on avata sen merkitystä yksittäiselle jäsenelle.

Yhteisöllämme on erinomaiset mahdollisuudet olla (edelleen) edelläkävijä monella toimintamme osa-alueella. Strategiamme yksi kohta on erityisen uraa uurtava; modulaarinen jäsenyys hyvin toteutettuna avaa jäsenillemme aivan uusia tapoja räätälöidä jäsenyyttään haluamansa sisältöiseksi ja siinä prosessissa jäsen viimeistään huomaa, kuinka erinomaisia palveluja ja etuja yhteisömme voi hänelle tarjota ja vieläpä markkinoiden edullisimpaan hintaan. Tervetuloa kilpailu, vaikka huomenna!


Jari Elo
Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja

Jari Elo


4.11.2019

Suomen ja Oulun on uudistuttava nopeammin

Suomella on takana muutama hyvän talouskehityksen vuosi. Nyt suunta on kääntymässä. Tänä vuonna maailmantalouden kasvu hidastuu lievästi ja Euroopan kasvuvauhti putoaa noin prosentin tuntumaan. Taustalla ovat esimerkiksi laajentunut kauppasota ja geopoliittiset jännitteet. 

Suomen näkökulmasta tilanne on huolestuttava ja omaa uudistumista olisi kiihdytettävä. Työvoimapula on edelleen yksi keskeisimmistä yritystoiminnan kehittämistä hidastavista tekijöistä. Siihen olisi haettava määrätietoisesti ratkaisuja niin koulutuksesta, työperäisestä maahanmuutosta kuin sosiaaliturvan uudistuksista. Tulevaisuudessa ratkaisevaa Suomen ja kaupunkiseutujen kannalta on kyky kouluttaa ja houkutella huippuosaajia. 

Lähivuosien kasvuhaasteet alleviivaavat myös laajempaa uudistumistarvetta pidemmällä aikavälillä. Nopeat toimet ovat välttämättömiä, mutta vähintään yhtä tärkeää on arvioida koko yhteiskunnan rakenteita suhteessa toimintaympäristön muutokseen liittyen esimerkiksi väestön ikärakenteeseen tai kestävän kehityksen edellyttämiin pitkän aikavälin muutoksiin. 

Suomen on käännettävä pitkään laahannut tuottavuuskehitys takaisin kasvu-uralle. Suomen nousu köyhästä kansakunnasta yhdeksi maailman vauraimmista ja hyvinvoivimmista yhteiskunnista perustui osaamiseen, ahkeruuteen ja jatkuvaan kehittymiseen. Nämä näkyivät vuosikymmenten ajan tuottavuuden vahvassa kehityksessä eli siinä, että saimme jatkuvasti enemmän ja parempaan laatua aikaiseksi työtuntia kohden. Viimeisen vuosikymmenen aikana tuo kehitys on lähes täysin pysähtynyt. 

Tuottavuuden palauttaminen kasvu-uralle lähtee investoinneista ja osaamisesta. Panostukset koulutukseen ovat tärkeitä, mutta yhteiskuntaa olisi laajemminkin kehitettävä osaamista arvostavaan suuntaan. Keskustellessamme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta toivomme itse asiassa muutosta energiaintensiivisestä liiketoiminnasta osaamisintensiiviseen liiketoimintaan. Tämä muutos on Suomessa mahdollinen, mutta edellyttäisi rakennemuutosta esimerkiksi verotuksen kohdentamisessa. Tällä hetkellä olemme kyllä tarkkoja energian hinnan kilpailukykyisyydestä, mutta verotamme huippuosaamista ja ahkeruutta lähes rankimmin koko maailmassa.

Osaamisen ympärille keskittyvä liiketoiminta on sekä Suomelle että Oululle suuri mahdollisuus. Toisaalta siihen liittyy myös isoja haasteita. Oulu kilpailee osaajista ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kanssa. Toisaalta pääkaupunkiseutu kilpailee osaajista eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla. Kilpailu tulee lähivuosina kiristymään entisestään. 

Oulun on vihdoinkin aidosti panostettava kaupungin vetovoimaan. Oulun asema tulevaisuuden kasvukeskuksena on kaikkea muuta kuin selviö. Useat tekijät ohjaavat siihen suuntaan, että Suomessa kasvu keskittyy tulevaisuudessa Helsinki-Turku ja Helsinki-Tampere akseleille. Pohjois-Suomen väestönkehitys aiheuttaa esimerkiksi Oulun Yliopistolle merkittäviä haasteita opiskelijoiden rekrytoitiin tulevina vuosikymmeninä. 

Oulu on tällä hetkellä kilpailukykyinen erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta onnistuneen asunto- ja tonttipolitiikan ansiosta. Toisaalta nuorten aikuisten keskuudessa Oulun pito ei vaikuta olevan riittävällä tasolla. Keskustan junnannut kehitys pitäisi saada vauhtiin ja investoinnit liikkeelle. Tulevina vuosina päätöksenteon tulee olla huomattavasti edellisiä vuosikymmeniä päämäärätietoisempaa ja nopeampaa.

Juuso Heinilä

Liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä vastaa Finnveran pk- ja mid cap -yritysten rahoitustoiminnasta ja palveluista sekä toimipisteverkostosta Suomessa. Hän on entinen Oulun Ekonomien puheenjohtaja ja Suomen Ekonomien varapuheenjohtaja.

Juuso Heinilä