Blogi

Juuso Heinilä

4.11.2019

Suomen ja Oulun on uudistuttava nopeammin

Suomella on takana muutama hyvän talouskehityksen vuosi. Nyt suunta on kääntymässä. Tänä vuonna maailmantalouden kasvu hidastuu lievästi ja Euroopan kasvuvauhti putoaa noin prosentin tuntumaan. Taustalla ovat esimerkiksi laajentunut kauppasota ja geopoliittiset jännitteet. 

Suomen näkökulmasta tilanne on huolestuttava ja omaa uudistumista olisi kiihdytettävä. Työvoimapula on edelleen yksi keskeisimmistä yritystoiminnan kehittämistä hidastavista tekijöistä. Siihen olisi haettava määrätietoisesti ratkaisuja niin koulutuksesta, työperäisestä maahanmuutosta kuin sosiaaliturvan uudistuksista. Tulevaisuudessa ratkaisevaa Suomen ja kaupunkiseutujen kannalta on kyky kouluttaa ja houkutella huippuosaajia. 

Lähivuosien kasvuhaasteet alleviivaavat myös laajempaa uudistumistarvetta pidemmällä aikavälillä. Nopeat toimet ovat välttämättömiä, mutta vähintään yhtä tärkeää on arvioida koko yhteiskunnan rakenteita suhteessa toimintaympäristön muutokseen liittyen esimerkiksi väestön ikärakenteeseen tai kestävän kehityksen edellyttämiin pitkän aikavälin muutoksiin. 

Suomen on käännettävä pitkään laahannut tuottavuuskehitys takaisin kasvu-uralle. Suomen nousu köyhästä kansakunnasta yhdeksi maailman vauraimmista ja hyvinvoivimmista yhteiskunnista perustui osaamiseen, ahkeruuteen ja jatkuvaan kehittymiseen. Nämä näkyivät vuosikymmenten ajan tuottavuuden vahvassa kehityksessä eli siinä, että saimme jatkuvasti enemmän ja parempaan laatua aikaiseksi työtuntia kohden. Viimeisen vuosikymmenen aikana tuo kehitys on lähes täysin pysähtynyt. 

Tuottavuuden palauttaminen kasvu-uralle lähtee investoinneista ja osaamisesta. Panostukset koulutukseen ovat tärkeitä, mutta yhteiskuntaa olisi laajemminkin kehitettävä osaamista arvostavaan suuntaan. Keskustellessamme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta toivomme itse asiassa muutosta energiaintensiivisestä liiketoiminnasta osaamisintensiiviseen liiketoimintaan. Tämä muutos on Suomessa mahdollinen, mutta edellyttäisi rakennemuutosta esimerkiksi verotuksen kohdentamisessa. Tällä hetkellä olemme kyllä tarkkoja energian hinnan kilpailukykyisyydestä, mutta verotamme huippuosaamista ja ahkeruutta lähes rankimmin koko maailmassa.

Osaamisen ympärille keskittyvä liiketoiminta on sekä Suomelle että Oululle suuri mahdollisuus. Toisaalta siihen liittyy myös isoja haasteita. Oulu kilpailee osaajista ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kanssa. Toisaalta pääkaupunkiseutu kilpailee osaajista eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla. Kilpailu tulee lähivuosina kiristymään entisestään. 

Oulun on vihdoinkin aidosti panostettava kaupungin vetovoimaan. Oulun asema tulevaisuuden kasvukeskuksena on kaikkea muuta kuin selviö. Useat tekijät ohjaavat siihen suuntaan, että Suomessa kasvu keskittyy tulevaisuudessa Helsinki-Turku ja Helsinki-Tampere akseleille. Pohjois-Suomen väestönkehitys aiheuttaa esimerkiksi Oulun Yliopistolle merkittäviä haasteita opiskelijoiden rekrytoitiin tulevina vuosikymmeninä. 

Oulu on tällä hetkellä kilpailukykyinen erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta onnistuneen asunto- ja tonttipolitiikan ansiosta. Toisaalta nuorten aikuisten keskuudessa Oulun pito ei vaikuta olevan riittävällä tasolla. Keskustan junnannut kehitys pitäisi saada vauhtiin ja investoinnit liikkeelle. Tulevina vuosina päätöksenteon tulee olla huomattavasti edellisiä vuosikymmeniä päämäärätietoisempaa ja nopeampaa.

Juuso Heinilä

Liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä vastaa Finnveran pk- ja mid cap -yritysten rahoitustoiminnasta ja palveluista sekä toimipisteverkostosta Suomessa. Hän on entinen Oulun Ekonomien puheenjohtaja ja Suomen Ekonomien varapuheenjohtaja.