Oulun Ekonomien jäsenenä olet myös Suomen Ekonomit ry:n monipuolisten palvelujen piirissä. Lue lisää

Viisi väärinymmärrystä peleistä ja pelaamisesta

13.05.2016 - FT Tony Manninen, toimitusjohtaja, LudoCraft Oy

Peliammattilaisen urani aikana olen saanut kunnian käydä tuhansia keskusteluja peleistä ja pelaamisesta. Keskustelujen myötä olen oppinut, että ihmisillä on hyvin erilaisia käsityksiä ja ennakkoasenteita aiheesta. Seuraavassa viisi väärinymmärrystä, joita haluan pelaajana kommentoida:

1. ”Pelit ovat nykyajan ohimenevä ilmiö.”
Pelit ovat itseasiassa yhtä vanha ilmiö kuin ihmiskunta. Ihminen on leikkinyt ja pelannut jo siitä lähtien kun meillä on ollut sosiaalisia yhteisöjä. Pelaaminen on ollut tapa harjoittaa yhteisölle tärkeitä rituaaleja. Peli on ollut rauhanomaisempi keino mittelöidä valta-asemista. Onpa peli ollut jopa nälänhätää karkoittava keino muinaisessa Lyydiassa. Peli on leikin rakenteellisempi muoto ja pelin sielu elää ihmisessä. Peli tulee elämään niin kauan kuin ihminenkin.

2. ”Pelaaminen on pelkkää ajanvietettä.”
Nykyajan digitaaliset pelit nähdään helposti turhana ajanhaaskauksena. Toki on olemassa lukuisa joukko hömppäpelejä, joiden tehtävänä on tarjota rentouttava hetki harmittoman ajanvietteen parissa. Mutta näiden rinnalla on lukematon määrä pelejä ja pelaamisen muotoja, joista on selkeää hyötyä pelaajalleen. Voisikin väittää, että jokainen peli on oppimispeli, sillä kokemuksellisesti pelaaminen opettaa aina jotakin. Peli – niin kuin elämä yleensä – on täynnä merkityksellisiä valintoja ja jatkuvaa itsensä haastamista. Elämän peli on sarja hyppyjä tuntemattomaan. Pelien maailmassa noita hyppyjä voi harjoitella turvallisemmin ja hallitummin.

3. ”Pelaaminen on häikäilemätöntä ja kasvotonta oman edun tavoittelua.”
Pelaaja mielletään usein manipuloivaksi ja itsekkääksi ihmistyypiksi, jonka ainoa tavoite on hyötyä toisia kunnioittamatta. Pelaaminen itsessään ei ole sen kummemmin paha kuin hyväkään tapa toimia. Ihminen määrittää itse teoillaan oman pelaamisensa eettisyyden. Pelin henkeen ei kuulu epärehellisyys. Pelaaminen ei ole pelkkää naamion taakse piiloutumista, vaikka pienestä suojakuoresta on meille monille joskus suurta apua. Pelaaminen ei tarkoita sitä, että unohdetaan inhimillisyys ja toisen kunnioitus. Päinvastoin, pelaaminen on sitä mitä ihminen sisimmässään tekee ja kaipaa. Peli on väline ja ihminen itse valitsee kuinka tuota välinettä käyttää.

4. ”Häviö on häpeä ja tärkeintä on vastustajan täydellinen murskaaminen.”
Voitonjanoista ja kilpailuvietin ohjaamaa pelaajaluonnetta löytyy useimmista meistä, mutta ”voitto vastaan häviö” ei suinkaan ole ainoa pelaamisen muoto. Iso osa ihmisistä nauttii huomattavasti enemmän pelitilanteista, joissa ei ole välitöntä kilpailuasetelmaa. Toki jokaiseen peliin kuuluu konflikti ja siihen liittyvä riski. Pelaajan sisäisenä motiivina on tuon konfliktin ratkaiseminen. Pelit ovat yhteiskuntamme harvoja osa-alueita missä epäonnistuminen on sallittua – ja jopa odotettua. Pelissä kuuluukin hävitä, sillä sellainen peli jossa aina voittaa ei pitkään kiinnosta. Game Over on olennainen osa pelikokemusta. Häviön mahdollisuuden rakentama jännite saa adrenaliinit virtaamaan ja tokihan ansaittu voitto maistuu huomattavasti makoisammalta. Eikä se ole keneltäkään pois.

5. ”En ole koskaan pelannut, eivätkä pelit kiinnosta minua.”
Väärin. Jokainen meistä on pelannut. Jokainen meistä pelaa päivittäin. Eri asia on se, mitä pelejä pelaamme. En itsekään jaksaisi kiinnostua peleistä, mikäli ainoat tarjolla olevat pelityypit olisivat jääkiekko ja jalkapallo. Onneksi on muitakin pelejä. Joku pelaa pasianssia ja toinen pelaa intohimoisesti palapeliä. Seurapelit ja joukkuelajit vievät useita meistä mukanaan. Joku keskittää kaiken vapaa-aikansa esteratsastukseen. On digitaalisia pelejä ja on elämässä pelattavia pelejä. Bisnesmaailmassa pelaamme luvuilla ja euroilla päivittäin. Jopa parisuhde on pitkälle vietyä kimppapeliä, jossa toivon mukaan kumpikin voittaa. Peliä on kaikkialla. Elämä on peliä ja peli kiinteä osa elämää.


Jätä kommentti




Tervetuloa Oulun Ekonomien blogisivulle

Vakioblogistejamme ovat:

KTM Sture Fjäder, Akavan puheenjohtaja

KTT Risto Murto, toimitusjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Oulun yliopiston alumni ja hallituksen jäsen

KTM Timo Saranpää
Suomen Ekonomien pj.

KTT Petri Sahlström, professori, dekaani, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

VTT Timo Tyrväinen, Senior Advisor, Aktia Pankki. Luennoi mm. Oulun yliopiston Executive MBA -ohjelmassa  


 

Kiinnostaisiko sinua tehdä blogikirjoitus ja ottaa kantaa ajankohtaisiin ekonomeja kiinnostaviin asioihin?
Ota yhteyttä: tiedotus@oulunekonomit.fi